Taiteilijakoti maaseudulla

Syyskuun alussa meillä järjestettiin täällä Kurikassa Asu ja elä- tapahtuma. Kuntien yhdistymisen myötä siis Jalasjärvellä, Jurvassa ja Kurikassa. Tapahtuma on kuin asuntomessut mutta nämä kodit ovat asuttuja, jo elämää nähneitä, arkea eläneitä.

Yksi kodeista oli Petra ja Heikki Koiviston koti Jalasjärven Luopajärvellä.



Pihapiirissä on yli 100 vuotta vanha hirsirunkoinen talo, joka on alunperin rakennettu "syytinkituvaksi". Rakennus on kunnostettu vuonna 2000 ja toimii tällä hetkellä lähinnä varastotilana. Talossa on asuttu viimeksi 1990- luvulla.

2000- luvulla talolla oli kohtalona joko joutua puretuksi tai kunnostetuksi. Onneksi jälkimmäinen toteutui.

Talo sai kuitenkin jatkoaikaa kunnostuksen vuoksi ja tänä kesänä talo sai vielä uuden maalipinnan.


Tässä näkyy itse päärakennus. Päärakennus on ollut aiemmin yksikerroksinen ja aivan maatilan alkuaikoina, tässä on sijainnut iso hirsirunkoinen talo, joka sittemmin 1980- luvulla siirrettiin Museoviraston valvonnan alla Virroille Perinnekylään. Perinnekylässä talo toimii nyt kahvilana.


Tämän kodin pihapiiriin astuessaan huomasi kuinka siistiltä pihapiiri näytti jo itsessään.
Siistiin yleisilmeeseen vaikutti paljon se, että rikkaruohot ei puskeneet ulkorakennuksen nurkista.

Kauempaa näkyvät Petran ateljeen lasiovet tuovat kivasti valoa työtilaan.

Värimaailma oli juuri samaa, mitä haaveilen tänne meille. 
Aikomuksenamme on itsekin maalata ulkorakennusten ovet tummaksi nykyisen okran keltaisen sijaan.



Talo on rakennettu yksikerroksiseksi vuonna 1980. Vuonna 2006 alkoi remontti jossa taloon saatiin toinen kerros lisää.

Petran tekemään taidetta oli käytetty luonnollisesti kodin tiloissa.
Tässä Heikin toimistossa on esillä työ sarjasta "Secret garden".

Sisäänastuessa ensimmäisenä silmiin osuu valoisuus joka kodissa vallitsee ja toisena sisustajan silmiin osuu värien harmonisuus ja sointuvuus toisiinsa.

Petran työhuoneessa vallitsee vaaleampi sävytys.

Kodissa on taitavasti yhdistetty uutta ja vanhaa eri aikakausilta.


Tämä työ on uudempaa tuotantoa, yksi tämän kesän töistä.


Petra on innokas tekemään erilaisia löytöjä ja mielellään myös tuunaa löytöjään. Tämän kirjahyllyn hän oli löytänyt paikallisesta kierrätyskeskuksesta. Hylly sai vahaa pintaan ja kaikki osatkin olivat onneksi tallessa, vaikka kirpputorilöytö ostettiin osina kotiin ja toivottiin hartaasti osien olevan tallella.

Kuten huomaatte, samat sävyt toistuvat huoneesta toiseen.




Takkahuoneessa on hyvässä kunnossa olevat Pentikin ihanat Henrietta- nojatuolit, jotka ovat palvelleet perhettä jo kauan, perheeseen kuuluvien kaksostyttöjen vauva-ajasta saakka.


Näkymä takkahuoneesta olohuoneeseen.

Lasikuistilla on muun muassa Petran isoisän vanha lipasto ja talosta löytynyt ihana vanha keinutuoli.

Petra sanoo melko vähän hankkivansa uutta huonekalua ja harkitsevansa kauan ennekuin ostaa. Talossa onkin mielenkiintoista kerroksellisuutta ja elämisen tuntua.

Vierashuoneessa on nostettu komeat sarvet seinälle. 

Petran ja Heikin luona käy paljon vieraita ja koska talossa on paljon huoneita, on mukava kun voi tarjota joskus kauemmankin yöpyville vieraille oman tilan, johon majoittua. 


Yläkertaan noustessa voi portaiden yläpäästä kurkata alas ja nähdä avaran olohuonetilan.
Petralle on todella tärkeää huoneiden valoisuus ja se, että tiloja ei sisusteta umpeen. Täytyy olla niin sanotusti tilaa hengittää.

Yläkerran käytävätilasta on suora yhteys vanhempien makuuhuoneeseen. 


Isossa aulassa on tilaa koko perheelle loikoilla sohvalla.

Kuten saa huomata, samat sävyt vallitsevat koko kodissa, huoneesta toiseen.


Tämän vanhempien makuuhuoneessa sijaitsevan Petran tekemän työn nimi on "Pinnan alla".

Tämä hauska yksityiskohta haluttiin jättää näkyviin ja korostaa sitä. Tämä on vanha piippu joka tuo muuten pitkään seinään näyttävyyttä ja katkaisee sen sopivasti.



Perheen kaksotytöille on sisustettu erikseen leikki- ja touhutila sekä nukkumatila, mikä onkin ollut erittäin toimiva ratkaisu tässä elämän vaiheessa.


Kaksostyttöjen vanhat päästävedettävät sängyt on sijoitettu vierekkäin nukkumatilaan.

Petran ulkorakennuksessa sijaitseva ateljee on mukavan valoisa tila.

Petra Koivisto aloitti taideopinnot vuonna 1995 ja opiskeli aina vuoteen 2007. Hän alkoi kuvataideakatemiassa tehdä taidegrafiikka ja ihastui siihen työtapaan täysin.

Tekniikan nimi, mitä hän käyttää on monotypia. Monotypia tarkoittaa, että hän työstää aina yhden uniikin työn kerrallaan. Usein grafiikka kun on sarjatyötä.
Petra käyttää uudempaa, maalauksellista tekniikkaa työstäessään taidettaan.

Petra sijoitti isoon, Suomen suurimpiin lukeutuviin prässeihin ja työstää nyt töitään ateljeessaan. Hän ensin maalaa ja telaa työn, jonka jälkeen työ laitetaan prässiin ja vedostetaan paperille. Joku työ on valmis ensimmäisen prässäyksen jälkeen ja joku toinen työ taas vaatii useampia, jopa kymmenen prässäyskertaa.



Lopuksi vielä pari kuvaa myös omissa haaveissani eli pitkällä työlistallani olevasta hakkeella peitetystä kasvimaa- alueesta.

Näyttävä pihapiiri kun kaikki on tarkasti rajattu eikä rikkaruohot pilkistele nurkista.


Kiitän lämpimästi, luulen, että aika monen kävijän puolesta tätä tapahtumaa ja siinä mukana olleita ihmisiä!

Kiitos tarinoista!

Kiitos, että toivotitte lämpimästi kävijät tervetulleeksi koteihinne!