Vanhoja valokuvia


Tästä kuvasta näkee hyvin kuinka talon nurkkalaudat ja ikkunan pielet ovat olleet tummempaa sävyä. Tällä tavoin myös itse haaveilen talomme maalattavan sitten kun sinne saakka päästään.
Tykkäisin melko tummista, harmahtavan sinisestä sävystä nurkkiin. Saa nähdä saammeko luvan, tupa kun on ulkoapäin materiaalien ja maalisävyjen puolesta Museoviraston suojelema.


Leikkimökki on pihassa ollut jo todella kauan. Onkohan leikkimökkejä yleisesti ollut useassa talossa jo viime vuosisadan alkupuolella? Jos on, ovat varmaan jo maan tasalla aika moni. Meidän oma vielä porskuttaa vaikkakin huonossa kunnossa, pitäisi melko lailla peruskorjata koko mökki.

Ajatella, että aivan samat ikkunat ja ovi on leikkimökissäkin edelleen kuin on ollut jo iät ja ajat. Monet leikit on sielläkin leikitty aikoinaan ja edelleen siellä keitellään kuravellejä ja käpysoppaa.


Tällaisen sisääntulon kun vielä saisi tähän tupaan. Keskelle.
Nythän tässä kohtaa on pesutilat, sauna ja pesuhuone. Sisälle tullaan nykyään tämän kohdan oikealta puolelta, nykyinen vasemmanpuoleinen ovi on käyttämätön.


Tässä sisääntulo näkyy vielä paremmin. Komia on porstua ollut.


 Häävieraita kuvattavana. Tällä markilla on vietetty aikoinaan hääjuhlat. Vieraitakin näyttää olevan melko paljon.





Hääteltta etupihallamme. Mitenkähän nuo kaikki vieraat on saatu sopimaan pihapiiriin ja kestittyä?
Minkähänlaiset juhlat olivat? Naapureita ei ainakaan siihen aikaan aivan vieressä ollut, toisin kuin nyt.

 Hilma ja Juho Rajala, talon ensimmäinen emäntä ja isäntä.
 Hilma lastenlastensa kanssa




 Näkymä kirkonkylälle 1960- luvulla


Jos jälkipolvilla on kuvia antaa omaan käyttöömme muistoiksi tai joku bongaa meidän talon kuvan jostain vanhojen kuvien sivuilta, vinkkaa ihmeessä meille! 

Olemme kiinnostuneita saamaan muutoinkin kattavaa tietoa talon ja talon asukkaiden erilaisista elämänvaiheista.
Itsekin talletimme vintille remonttivaiheessa muistoja tästä ajasta ja meidän elämästä. Jää nähtäväksi kuka ne sieltä, ehkäpä sadan vuoden kuluttua löytää.
ps. mitään arvokasta siellä ei ole, jottei kannata aarteiden toivossa...

Kommentit

  1. Tuohon hääjuhlaan, molemmin puolin morsiusparia on isoot suvut, Martalla paljon tätiä ja setiä samoin Väinöllä. Paikalla on ollut varmasti Nuotion sukua Alavudelta asti sekä Lehtimäen sukua Mantilasta. Siihen vielä Kuuppelomäkisiä ja Kihniän sukua. Niin sadoissa on tuo vierasmäärä varmasti ollut. Vuosi on muuten 1947 heinäkuu Marttannimipäivä

    VastaaPoista

Lähetä kommentti