keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Raakakakku

Tein pitkästä aikaa raakakakkua, syystä että olen joutunut jonkin sorttiselle imetysdietille eli tässä on pari viikkoa kärvistelty maidoton, munaton, soijaton, suklaaton jne linjalla. Nyt jo väläyteltiin viljatontakin ja naudatontakin lisäksi, nyt ne taas käytössä, niiden välttämistä kokeilen mahdollisesti myöhemmin uudelleen.
Jotta kun jokin on kiellettyä ja ruokavaliomuutos on ollut noin valtava, eikä varmaan elimistö ole saanut tarpeeksi ravintoaineitakaan kun muutos oli niin äkkinäinen enkä osannut yhtäkkiä heti soveltaa syömiäni ruokia niin makeaakin on tehnyt mieli. Tuossa on haastavaa ehkä eniten se, että pitää olla niin tarkkana, ettei saa mistään yhtään edellä mainittuja.

Juustoa on ollut ikävä ja munaa ja valehtelisin jos väittäisin, ettei suklaata ole tehnyt joskus mieli ;)
Maustekastikkeet on olleet myös aika lailla pannassa kun olin myös ilman tomaattia viikon verran, koska kuului epäiltyihin.  Maitoa en muutenkaan juo, muita maitotuotteita käytän kyllä.



On ollut välillä aika peestä katsoa kun toiset syö vaikka ja mitä kun itse on joutunut nakertamaan kuivaa riisikakkua :D
Pahimmillaan niin mutta onneksi osaan nyt jo soveltaa, leivän päälle kaadoin seesamin siemenöljyä ja leiponutkin olen viljattomia leipiä ja kokeilin tehdä myös munaton, viljaton ja maidoton- kokeiluni muffinssin muodossa. Se ei ollut hääviä, ainoastaan sinä heikkona hetkenä kun nälkä oli valtava ja makeanhimo, se maistui lähes taivaalliselta, sen ohikiitävän hetken.

Mutta kahvitteluvieraita oli tulossa, enkä halunnut järsiä kynsiä sen aikaa kun muut söivät erittäin suklaisia, täyteläisiä, meheviä muffinsseja- keksin raakakakun! Miksi en ollut ymmärtänyt sitä aiemmin?

Tämä ohje on helppo, luet sen nyt ensin ajatuksella läpi ja huomaat, että liotus, murskaus ja vuokaan laitto. Niin helppo raakakakun ohje! Ohjeessa on noin mittoja, koska nyt en siinä hädässä hoksnnut mitata tarkemmn kun lisäsin vettä tai cashewpähkinöitä vielä vähän lisää jne mutta tässä ei voi epäonnistua, raakakakuissa noin- mitatkin riittää kun ei ole taikinan tarvetta kohota tai muuta.


Pohja:
1,5dl cashewpähkinöitä tai manteleita
1dl pehmeitä taateleita

Liota pähkinöitä/manteleita 3-4h tai vaikka yön yli vedessä, kaaada vesi pois ja huuhtele pähkinät/mantelit vielä. Murskaa blenderissä taateleiden kanssa tasaiseksi massaksi.

(Joissain ohjeissa neuvotaan lisäämään halutessaan suolaa hyppysellinen, itse en laittanut. Mantelit olivat myös kuorellisia, mitä käytin.)

Voit joutua lisäämään hieman vettä jos massa on liian tiukkaa, sen kuuluisi olla pehmeän tahmeaa ja sen verran kosteaa että siitä pystyisi pyörittelemään pallon mutta ei nestettä valuvaa missään tapauksessa.

Painele pohjataikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan, laita kylmään jähmettymään.

Täyte:
n.2dl sulaa kookosöljyä
1-1,5dl hunajaa
5-6dl cashewpähkinöitä
(+ vettä)

&
2-3dl mustikoita
(hunajaa vielä lisää maun mukaan)

Liota myös täytteen cashewpähkinöitä sen 3-4h tai yön yli, , kaaada vesi pois ja huuhtele pähkinät vielä. Murskaa blenderissä kaikki täytteen ainekset tasaiseksi massaksi. Lisää sinnekin tarpeen mukaan nestettä, jotta massa sekoittuu ja murskaantuu hyvin.
Kaada noin 2/3 massasta pohjan päälle ja laita takaisin kylmään jähmettymään.

Murskaa mustikat loppumassan kanssa tasaiseksi ja levitä vaalean massan päälle. Laita vielä koko komeus jähmettymään kylmään.


Tästä tuli niin herkku, että tämä on hyvää vielä silloinkin kun makeanhimo on vain muisto kaukana. Eikä kai tämän syömisestä tarvitse potea sitä huonoa omaa tuntoa?

torstai 9. helmikuuta 2017

Suklainen cookie dough- kakku

Tässä on muuten nyt kakkujen kakku, eikä ole nonparelleista puutetta, ei tarvitse kisata kuka saa eniten.
Nonparelleja riittää kaikille ja just sen verran kun niitä kehtaa kakkuun laittaa.




Voi ne jättää laittamattakin jos ei niistä piittaa ja haluaa olla aikuinen.
Aikuisethan ei siis kuulemma piittaa nonparelleista. :D



Pohja
350g voita
7dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
6 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2,5dl tummaa leivontakaakaota
3/4 tl leivinjauhetta

Sulata voi ja siirrä pois levyltä. Kaada taikinakulhoon. Lisää joukkoon sokeri ja vaniljajauhe. Lisää munat ja sekoita hyvin.
Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi.
Kaada taikina kolmeen leivinpaperilla vuorattuun/ voideltuun irtopohjavuokaan (halk. n.20cm). Paista kiertoilmauunissa 150 asteessa noin 30 minuuttia. Pohja saa jäädä hieman kosteaksi sisältä.
Anna pohjien jäähtyä.

Keksitaikina
150g voita
1,5 dl sokeria
1 1/2 tl vaniljajauhetta
3dl  vehnäjauhoja
3-4 rkl kermaa
4-5 tl nonparelleja
1 3/4 dl valkosuklaata rouhittuna
1 3/4 dl maitosuklaata rouhittuna

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut loput kuivat aineet sekä kerma ja nonparellit ja suklaat sekoittaen tasaiseksi.
Kakkuun tulee kaksi täyteväliä.

Täytä kakku.

Aseta leivinpaperia irtopohjavuoan pohjalle sekä reunoille. On olemassa myös kakun reunoille tarkoitettuja reunakalvoja.

Kasaa kakku vuokaan:
jaa keksitaikina kahteen osaan ja levitä keksitaikinaa kakkupohjien väliin tiiviiksi kerroksiksi, levittäen taikinaa hyvin myös reunoille saakka halutessasi tasaisen siistin reunan.

(Kakun voi täyttää toki perinteiseen tapaan, ilman tällaista tarkkaa välivaihetta leivinpapereineen mutta reunoista ei onnistu saada niin tasaista silloin.)

Poista vuoka ja leivinpaperit. Voit halutessasi painella reunoille vielä lisää nonparelleja.

Suklaa- ganache
150g maitosuklaata rouhittuna
1 1/3  dl kuohukermaa

Lämmitä kerma kattilassa kiehumispisteeseen, älä keitä. Siirrä pois levyltä ja kaada puolet kermasta rouhittujen suklaiden päälle. Anna olla minuutin verran ja sekoita tasaiseksi. Näin suklaa sulaa paremmin kerman joukkoon. Anna kuorrutteen hieman jäähtyä, sekoita välillä.
Kaada kakun päälle kun kuorrute alkaa hieman jähmettyä, koristele vielä nonparelleilla, ettei kukaan vaan jää ilman ;) ja laita hetkeksi vielä ennen tarjoilua jääkaappiin jähmettymään.



Käykäähän liittymässä facebookissa ja Instagramissa Rajalan tuvan seuraajiksi!

tiistai 7. helmikuuta 2017

Vanhoja valokuvia


Tästä kuvasta näkee hyvin kuinka talon nurkkalaudat ja ikkunan pielet ovat olleet tummempaa sävyä. Tällä tavoin myös itse haaveilen talomme maalattavan sitten kun sinne saakka päästään.
Tykkäisin melko tummista, harmahtavan sinisestä sävystä nurkkiin. Saa nähdä saammeko luvan, tupa kun on ulkoapäin materiaalien ja maalisävyjen puolesta Museoviraston suojelema.


Leikkimökki on pihassa ollut jo todella kauan. Onkohan leikkimökkejä yleisesti ollut useassa talossa jo viime vuosisadan alkupuolella? Jos on, ovat varmaan jo maan tasalla aika moni. Meidän oma vielä porskuttaa vaikkakin huonossa kunnossa, pitäisi melko lailla peruskorjata koko mökki.

Ajatella, että aivan samat ikkunat ja ovi on leikkimökissäkin edelleen kuin on ollut jo iät ja ajat. Monet leikit on sielläkin leikitty aikoinaan ja edelleen siellä keitellään kuravellejä ja käpysoppaa.


Tällaisen sisääntulon kun vielä saisi tähän tupaan. Keskelle.
Nythän tässä kohtaa on pesutilat, sauna ja pesuhuone. Sisälle tullaan nykyään tämän kohdan oikealta puolelta, nykyinen vasemmanpuoleinen ovi on käyttämätön.


Tässä sisääntulo näkyy vielä paremmin. Komia on porstua ollut.


 Häävieraita kuvattavana. Tällä markilla on vietetty aikoinaan hääjuhlat. Vieraitakin näyttää olevan melko paljon.





Hääteltta etupihallamme. Mitenkähän nuo kaikki vieraat on saatu sopimaan pihapiiriin ja kestittyä?
Minkähänlaiset juhlat olivat? Naapureita ei ainakaan siihen aikaan aivan vieressä ollut, toisin kuin nyt.

 Hilma ja Juho Rajala, talon ensimmäinen emäntä ja isäntä.
 Hilma lastenlastensa kanssa




 Näkymä kirkonkylälle 1960- luvulla


Jos jälkipolvilla on kuvia antaa omaan käyttöömme muistoiksi tai joku bongaa meidän talon kuvan jostain vanhojen kuvien sivuilta, vinkkaa ihmeessä meille! 

Olemme kiinnostuneita saamaan muutoinkin kattavaa tietoa talon ja talon asukkaiden erilaisista elämänvaiheista.
Itsekin talletimme vintille remonttivaiheessa muistoja tästä ajasta ja meidän elämästä. Jää nähtäväksi kuka ne sieltä, ehkäpä sadan vuoden kuluttua löytää.
ps. mitään arvokasta siellä ei ole, jottei kannata aarteiden toivossa...