lauantai 30. tammikuuta 2016

Soijalasagne

 Kelpasipa taas perheelle tumma soijarouhe jauhelihan sijasta tässäkin ruoassa. Eivät olisi edes huomanneet mitään mutta rehellisyyden nimissä nyt jo tietävät totuuden.


Olga Temosen kirjasta "Emäntänä Olga" löysin soijalasagnen reseptin.
Helppoa, hyvää, edullista ruokaa.

SOIJALASAGNE

Kastike:
3dl tummaa soijarouhetta
2 sipulia
1 valkosipulin kynsi
oliiviöljyä
1,5cm pala tuoretta chiliä (tai 1/2tl chilijauhetta)
3tl kuivattuja oreganoa
1 rkl intiaanisokeria
3 tl paprikajauhetta
2tlk (a'400g) tomaattimurskaa
1,5 kasvisliemikuutiota

Valkokastike:
8 dl maitoa
150g sulatejuustoa

Lasagnelevyjä





torstai 28. tammikuuta 2016

Ruokahuijaus

Mua henkilökohtaisesti on kiehtonut kasvisruoka viime vuosina enemmän ja enemmän, ei minkään aatteen vuoksi vaan pidän vain mausta. Leikkeleet oman voileipäni päältä ovat  jääneet vuosien varrella pikkuhiljaa, joskus saatan napata edelleenkin leipäni päälle kinkkusiivun mutta ei niitä vain tee yleisesti mieli syödä. Muulle perheelle niitä kyllä ostan.


Lihaa ja kalaa meillä kyllä syödään, eikä niiden syöminen ole mikään ongelma kun maustamme ne itse. Tiedämme suunnilleen, mitä syömme.
Tästä einesten ja valmiiksi maustettujen tuotteiden välttämisestä täytyy kiittää ihan ensiksi äitiä ja isää, ei meillä ollut ikinä tuoremehujakaan tai juuri muitakaan teollisia valmisteita. Se osasi kyllä teinivuosina ärsyttää. Muistan, että pitkinhampain äiti joskus toi kaupasta lihapiirakoita, kun vaadin saada niitä!
Kaikki tehtiin itse ja nyt sitä osaa arvostaa. Kyllä sitä onkin saanut ravintorikasta ruokaa lapsena syödä.


Ostin kirjakaupasta Olga Temosen kirjat; Olgan pullakirja ja Emäntänä Olga. Viimeksi mainittu sisältää lapsiperheessä hyväksi havaittuja kasvisruokia.

Nyt on sitten kokeilut aloitettu. Aloitin helpolla makaronilaatikolla. Eikä kukaan huomannut mitään siitä, että olin korvannut naudan jauhelihan tummalla soijarouheella. Kerroin asiasta lapsille jälkeenpäin ja vastaanotto oli hyvä joten näin teen jatkossakin.

Makaronilaatikon ohjetta kirjassa ei ollut mutta sen osaa tehdä vaikka päällään seisten kunhan tietää miten soijarouhetta käsitellään. Soijarouheen esikäsittely on helppoa, soijarouheen päälle kaadetaan lämmintä tai kuumaa vettä niin,että rouhe juuri peittyy. Muutaman minuutin kuluttua rouhe on turvonnut ja paistovalmista. Nyt sitä voi käsitellä kuin jauhelihaa.

Tämä on siis tavallaan petos lautasella lihansyöjä- lapsille. Oletteko muuten lukeneet kyseistä Petos lautasella- kirjaa?


 (kuvat on napattu Olgan kirjoista, ihana idyllinen Marttilan tila <3 )

tiistai 26. tammikuuta 2016

WC


WC, huussi, huusi, hyysi, pikkula, toiletti... rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Meidän vessa on kompakti pieni tila, joka ajaa kyllä asiansa eikä vie turhia neliöitä muulta asumiselta. Isompi se saisi kyllä olla mutta näillä mennään. Tila on erittäin pieni mutta olen yrittänyt saada sinne nättiä tunnelmaa.

Tässä vessassa on yksi hyvä puoli: minä vilukissana, tuolta syyskuulta kesäkuulle paleleva ihminen, nautin tämän lämmöstä. Leivinuuni on nimittäin muurattu aikoinaan juuri tämän taakse :)







perjantai 22. tammikuuta 2016

Lumi eristeenä

Onkos teillä ollut tapana kasata lunta talon seinustoille eristeeksi?
Lumen sanotaan olevan tehokas eriste.  Tuuli ja pakkaset viilentävät erittäin tehokkaasti taloja päästessään puhaltamaan eristämättömään alapohjaan. Ns. kissinluukut on toki jo peitelty. Vanhan kansan neuvot niiden kiinni laittamiseen on helpot, kun järvet jäätyy, ne laitetaan kiinni ja keväällä vastaavasti kun järvet sulaa, ne avataan.

Meillä puoliso kolasi tuvan reunoille lunta silloin kun sitä lunta vihdoin saatiin tänne Etelä-pohjanmaallekin. Jos on tuvassa rossipohja, silloin ainakin sanotaan tästä olevan hyötyä. Rintamamiestaloissa on usein kellarikerros ja niissä taloissa suositellaan myös tätä vanhanajan konstia. Miksei tätä kannata kokeilla myös uusissakin taloissa? Ei kai tämä ole mikään pelkästään vanhojen talojen ylläpitoon liittyvä toimi? Tosin eristeet taitaa uusissa olla paremmat joten onko sitten vastaavaa hyötyä.



Lumi kolataan talon reunoille sokkelin korkeudelle. Sitä ei tampata tiiviiksi seinään kiinni vaan pelkästään kasaaminen riittää.
Lunta tosin saisi vielä tulla, että saataisiin oikein kunnon paksu kerros kasattua. Tänä viikonloppuna voisi vaikka tuota edellistä erää kolailla kun on luvattu inhimillisempää keliäkin.


Kuten kuvasta näkyy, kaipaa tupamme melkoista huoltoa kaikkien näiden hoitamattomien vuosien jälkeen.


Aiheuttaako lumen kasaaminen talon reunustoille sitten kosteusvaurioita? Kuulemma ei ja siihen kyllä luotan. Ihan jo siitäkin syystä, että jos näin on tehty jo vuosisatojen ajan niin tuskin se tänäkään päivänä on ongelmaksi muuttumassa. Keväällä aurinko paistaa ja haihduttaa lumet.

Sitä kevättä odotellessa...Terveisin, syyskuulta juhannukseen paleleva vilukissa

lauantai 16. tammikuuta 2016

Välikamarin entinen elämä


Välikamari on toiminut jo monena, ensin nukuttiin pienten lasten kanssa siellä remontin aikana yhdessä ahtaassa sängyssä. Siihen aikaan meillä oli kaksi huonetta täysin käyttämättömänä kun niitä rempattiin. Niistä myöhemmin lisää...Nyt kuitenkin tämän huoneen välivaihetta talvella 2015.

Välikamarin ovestakin rapsuttelin maalit silloin pois. Se saa olla toistaiseksi tällainen. En vielä osaa sanoa mitä sille tehdään.

 Lotta järjesteli pöytänsäkin edustuskuntoon  :D Tällainenhan tämäkään huone ei ollut joka hetki, vaan täynnä suloista sekamelskaa mutta se on elämää. Tuskin lukijat niitä sotkuisia  kuvia haluaa nähdä?


 Äitini isän, Aatto- paappani tekemä lautashylly toimii tällä hetkellä muunlaisessa käytössä.






 Tämä peilipöytäkin kaipaisi ehostusta, pöydän pinnassa on jotain imeytynyttä tummaa jälkeä. Huomattavasti helpompaa kuin entisöinti, on kuitenkin laittaa siihen joku esine päälle. :)


 Tällä hetkellä huone on kuitenkin jo vanhimman poikani käytössä eli sisustus on aivan muuta kuin vaaleanpunaisia unelmia.


sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Blogi on nyt ollut olemassa vajaa kaksi viikkoa. Lukijoitakin tänne on jo kivasti eksynyt, lähemmäs 3000 tähän mennessä.
Ei vielä vedä vertoja Kakkukellarin- blogiin, jossa joitain viimeisimpiä tekstejä on luettu jopa 97000 kertaa. Kuulostaa uskomattomalta. Tuo määrä on kyllä parhaimmasta päästä, ja googlen avullahan sinne moni eksyy.

Tilastoja seuraamalla näkee välillä mitä hulluimpia hakusanoja joilla blogiin päädytään. Yleisimmät hakusanat ovat kuitenkin olleet: suolaiset muffinit/ muffinssit, karjalanpiirakat sekä Marianne- muffinssit sekä Late lammas- kakku. Niistä blogissani onkin ohjeet, joten ymmärrettävissä miksi siellä liikennettä edelleen on vaikka hiljaiseloa on elänytkin.

 Tilastoista näkee myös mitä kautta lukijat löytää blogiin, mistä maista, mitä selaimia, mitä käyttöjärjestelmiä lukijat käyttävät. Sieltä näkee myös tekstikohtaiset tilastoinnit erittelyineen jne...

Mutta sieltä ei automaattisesti näe, ketä te lukijat olette joten jättäkää ihmeessä merkki itsestänne kommentin muodossa silloin tällöin, blogiin tai vaikka facebookiin.


 Kakussa näette entisen Jalasjärven kunnan uuden kunnanjohtajan, nykyään Kurikan kaupunki :)

 Tuulimylly- kakku meni samaan tilaisuuteen aikoinaan.

 Pidin aikaisemmin kakunkoristelukursseja, nekin ovat olleet jäissä pidemmän aikaa.
Jos intoa piisaa ja halukkaita on,voisin herättää kurssit henkiin taas.

Mitä mieltä olette? Olisiko halukkuutta kakunkoristelukurssille?
  Kursseilla opetellaan kakkukoristeiden tekoa sokerimassasta aivan alusta aloittaen. Harjoittelemme kakunkoristeiden valmistusta, tutustumme erilaisiin koristeluvälineisiin, - massoihin ja opettelemme erilaisia tekniikoita.

Kesto: 2-2,5h
Hinta: 25e

Hinta sisältää opetuksen, kurssimateriaalin ja kahvin/teen sekä herkkupalan.
Käyttämäsi massat kuuluu ostaa kurssille itse. Käytössä värejä ja laaja valikoima erilaisia työvälineitä.

 Tämä kuva kakun päällystämisestä massalla on otettu Kauhajoen evankelisessa kansanopistossa, missä pidin viikonloppukurssin koristelusta.

Opettelimme tekemään erilaisilla työvälineillä koristeita. Opetan aina myös kursseilla, miten koristeita voi tehdä hyvin myös ilman laajaa valikoimaa erilaisia työvälineitä, jokaisesta keittiöstä löytyvillä välineillä.


Tämä blogipostaus oli nyt sekalainen sisältäen monenmoista asiaa.
Palaan ruotuun seuraavalla kertaa taas!

perjantai 8. tammikuuta 2016

Vaurioita




Onhan tässä tätä työsarkaa korjailla paikkoja, jotka on rikkoutunut vuosikausien aikana kun ei ole syystä tai toisesta rakennuksia huollettu. Navetan välikattokin oli päässyt kastumaan ja hirsiä lahoamaan mutta eiköhän se tästä, pala kerrallaan.



 Köökissä oli ostohetkellä jonkinmoista muovista tapettia hirsiseinällä ja arvaattekin miten sitten on päässyt käymään. Kuva puhukoon puolestaan. Valkoinen seinässä on kalkkimaalia mutta hirret lahoja, kuten näkyy.
Mutta uskokaa tai älkää, hyvä tästä vielä tulee! Kökkään vaan niin saadaan nopeampaa valmista ; )


torstai 7. tammikuuta 2016

Oi niitä aikoja!


 Olen nyt melko paljon kirjoitellut tänne putiikin ajoista, koska haluan, että myös itselle jää tänne hyvään talteen tietoa remontin vaihesta ja teille lukijoille kiva nähdä mistä on lähdetty ja mitkä on olleet tuvan eri vaiheet viime vuosina.
Tässä nyt kuitenkin oikein muistelupostaus putiikin aikoihin.

Onko kellään ikävä terassikaffeja suklaakaakun kera? Muistatteko kuinka kuuma terassilla oli auringon paahtaessa siihen? Jep, yhtä kuuma siinä on edelleen kesäisin.


Kahvilaa remontoidessa keittiö siirrettiin tuvasta yhteen kamariin. Siellä minä ruokaa laitan ja leivoskelen perheeni kanssa nykyisinkin. Alunperinkin se on toiminut talon "työhuoneena".





Kakkuja leivoskelen nykyisessä työpaikassanikin sekä myös kotona.



Näitäkin herkkuja leivon edelleen monta päivässä. Siihen hommaan ei kai ikinä kyllästy.





Joulumyyjäisiäkin putiikilla ehdittiin pitää. Mailegin tonttuja muutti moneen uuteen kotiin ja paljon oli kädentaitajiakin paikalla. Harmikseni niistä myyjäisten tunnelmista ei ole kuvia tullut juuri otettua.